Arki alkoi maanantaina ja se toi mukanaan paljon uusia opeteltavia asioita Helmi Orvokille. Muut koiruudet tunnistivat heti maanantaiaamuna tutut työaamun rutiinit ja alkoivat innokkaasti odottaa maten töihinlähtöä, koska se tietää Makupaloja, Herkkuja, Nameja. Helmi istui keskellä keittiön lattiaa ja katseli kummastuneena ympärilleen ja ihmetteli. Siitä se sitten lähti rullaamaan, arki ja työ. Helmi on vanhempien koirien tapaan tyytyväisenä jäänyt mutustelemaan herkkujaan maten lähtiessä töihin ja unisena heräillyt maten palattua. Puuhasteltu päivän aikana Talvin kanssa selvästi on, Talvin väsymyksestä päätellen. Talvin olemus on ollut vähän sellainen, että onneksi tulit, nyt on todella sun vuorosi hoitaa riiviötä...
Tiistaina alkoi Helmin opiskelu koirakoulu Välkyssä. Oppilas pissasi heti alkajaisiksi luokan lattialle, mutta se on maten vika. Helmi osasi jo entuudestaan kontaktin ja kosketuskepin alkeet. Kotiläksyksi saatiin kontaktiharjoittelun vaikeuttamista ja luopumisharjoittelun aloittaminen. Oppilas todettiin motivoituneeksi ja reippaaksi. Helmi näki myös ensimmäistä kertaa lampaan sekä hevosen. Samana iltana ehdittiin myös shoppailemaan Mustista ja Mirristä uusi panta sekä talutin, sillä pikkupentupanta oli jäämässä auttamattomasti liian pieneksi, koiraneito kasvaa huimaa vauhtia. Matte osti jo pinkin pannan ja taluttimen, mutta palasi ulkoa sisälle vaihtamaan ne punaisiksi. Elämä on täynnä vaikeita valintoja.
Keskiviikkona Tytyn veli Totti ja emä Tuikku kävivät tapaamassa Helmiä. Helmi oli päivän muista puuhasteluista niin väsynyt, että suurta sielujen sympatiaa ei syntynyt.
Tänään Helmi aloitti "agitreenailut" pyrähtämällä muutaman kerran putken läpi, irtaantumalla namilautaselle yhden ja kahden aitaparin välistä ja kontaktipinnalla oloakin kokeiltiin. Helmiä olisi kovasti kiinnostanut seikkailla pitkin suurta kenttää, joten ensikerralla lienee ensisijainen asia naksutella katsekontaktia siellä...
Helmi varmaan kirjoittaisi erilaisen kuvauksen viikon merkkitapahtumista. Helmi varmaan haluaisi kertoa siitä, että se on kahdesti löytänyt kuolleen linnun pihasta ("Lurps, nam", lisäisi Helmi). Ensimmäinen oli muumioksi jo kuivanut korppulintunen, jonka se löysi juuri, kun matella oli jo kiire lähteä töihin. Siinä sortui matte hetken vanhaan virheeseen ja yritti pyydystää Helmiä saadakseen korppulintusen siltä pois. Ovelalla vaihtokaupalla korppulintunen jäi aamulla syömättä, mutta illalla Helmi sen sitten nautiskeli. Toinen lintunen oli tuoreempi raato ja sen siiven rakas rinsessani toi matelleen kuin suuren lahjan. Sitä sitten yhdessä ihasteltiin (lintu-parka) ja lopulta Helmi levitti kaikki sulat pitkin keittiön lattiaa.
Helmi ehkä haluaisi kertoa myös siitä, kun on päivän aikana repinyt pahvilaatikon niin mäsäksi, että on saanut sieltä vedettyä kopiopapeririisin ulos ja revittyä senkin suojapaperit. Kopiopapereistakin ehkä haluaisi kertoa, oli maistellut niitä kai 500 kappaletta. Myös Orudis-kipugeelituubin maistelu lienee ollut mukavaa viihdettä. Onneksi sisältö oli vähäinen, mutta metallinen tuubi oli tarjonut sopivaa haastetta. Helmi on huomannut myös osaavansa loikkia. Helmi kertoisi ilmeisesti, että on ollut hieno kokemus loikkia kaksi rappusta kerrallaan alaspäin ja loppumuksahdus päälleen, mahalleen tai muuten ikävän näköisesti ei haittaa, vauhti on pääasia! Matte kertoisi tarinaa ehkä vähän enemmän jotenkin siten, että sydän saa olla syrjällään koko ajan, sillä penneli on aivan peloton. Yli kahden askelman rappusiin ei voi päästää lainkaan. Helmi haluaa mainita myös, että on oppinut loikkimaan myös korkeutta. Ulko-ovelle viritetty 30cm:n vaneri jäi virattomaksi alkuviikosta, kun Helmi oppi ylittämään sen. Vaneri viritettiin Helmin tultua ulko-ovelle, joka oli helteiden aikana koko ajan auki. Onneksi helteet loppuivat. Helmin tekniikka toimi siten, että etutassut vanerin päälle, sitten tassujen työntö mahdollisimman pitkälle eteenpäin. Tässä asennossa pomppuja takajaloilla, painopiste ylösnousuvaiheessa eteenpäin ja kas, kapsahtihan se joka kerta yhtä näppärästi yli vanerin. Kuonolleen kerien, mutta äh, ei se haittaa, huoh.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti